Tekijä: Jennifer Harby
Intensiivinen fyysinen aktiivisuus on lisännyt sydänterveyteen liittyviä hyötyjä, tutkimus on osoittanut.
Leicesterissä, Cambridgessa ja National Institute for Health and Care Researchissa (NIHR) tutkijat seurasivat aktiivisuusrannekkeita 88 000 ihmisen seurannassa.
Tutkimus osoitti, että sydän- ja verisuonitautien riski pieneni enemmän, kun aktiivisuus oli vähintään kohtalaista.
Tutkijoiden mukaan intensiivisemmällä liikunnalla oli "merkittävä" hyöty.
"Jokainen liike on tärkeä"
European Heart Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että vaikka kaikenlaisella fyysisellä aktiivisuudella oli terveyshyötyjä, sydän- ja verisuonitautien riski pieneni enemmän, kun liikunta oli vähintään kohtalaista.
NIHR:n, Leicesterin biolääketieteellisen tutkimuskeskuksen ja Cambridgen yliopiston tutkijoiden johtamassa tutkimuksessa analysoitiin yli 88 412 keski-ikäistä brittiläistä osallistujaa ranteisiin kiinnitettyjen aktiivisuusrannekkeiden avulla.
Kirjoittajat havaitsivat, että fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä liittyi vahvasti sydän- ja verisuonitautien riskin vähenemiseen.
He osoittivat myös, että kun fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärästä saatiin suurempi osa kohtalaisesta raskaaseen liikuntaan, se liittyi sydän- ja verisuonitautien riskin vähenemiseen entisestään.
Sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys oli 14 % alhaisempi, kun kohtalainen tai raskas fyysinen aktiivisuus kattoi 20 % fyysisen aktiivisuuden kokonaisenergiankulutuksesta 10 %:n sijaan, jopa niillä, joiden aktiivisuustaso oli muuten alhainen.
Tämä vastasi päivittäisen 14 minuutin kävelyn muuttamista reippaaksi seitsemän minuutin kävelyksi, he sanoivat.
Yhdistyneen kuningaskunnan päälääkäreiden nykyiset liikuntasuositukset suosittelevat, että aikuisten tulisi pyrkiä olemaan aktiivisia joka päivä ja harrastaa 150 minuuttia kohtalaisen intensiivistä liikuntaa tai 75 minuuttia raskasta liikuntaa – kuten juoksua – joka viikko.
Tutkijat sanoivat, että viime aikoihin asti ei ollut selvää, oliko fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä tärkeämpää terveydelle vai toiko raskaampi liikunta lisähyötyjä.
Leicesterin yliopiston ja Cambridgen yliopiston lääketieteellisen tutkimusneuvoston (MRC) epidemiologian yksikön tutkija, tohtori Paddy Dempsey, sanoi: ”Ilman tarkkoja tietoja fyysisen aktiivisuuden kestosta ja intensiteetistä ei ole ollut mahdollista erottaa raskaamman fyysisen aktiivisuuden osuutta fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärästä.”
”Puettavat laitteet auttoivat meitä havaitsemaan ja tallentamaan tarkasti liikkeen voimakkuuden ja keston.”
"Kohtalainen ja voimakas liikunta vähentää ennenaikaisen kuoleman kokonaisriskiä enemmän."
”Rasittavampi fyysinen aktiivisuus voi myös vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärästä saatavan hyödyn lisäksi, koska se stimuloi kehoa sopeutumaan vaadittavaan suurempaan rasitukseen.”
Yliopiston fyysisen aktiivisuuden, istumatyön ja terveyden professori, professori Tom Yates, sanoi: ”Havaitsimme, että saman fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän saavuttaminen korkeamman intensiteetin aktiviteetilla tarjoaa huomattavan lisähyödyn.”
”Tuloksemme tukevat yksinkertaisia käyttäytymisen muutosviestejä, joiden mukaan ’jokainen liike on tärkeä’, jotta ihmisiä kannustettaisiin lisäämään yleistä fyysistä aktiivisuuttaan ja mahdollisuuksien mukaan sisällyttämään liikuntaan kohtuullisen intensiivisiä aktiviteetteja.”
"Tämä voi olla niinkin yksinkertaista kuin leppoisan kävelyn muuttaminen reippaaksi kävelyksi."
Julkaisun aika: 17.11.2022