Nouvo rechèch sijere ke pou fanm ki nan karantèn yo ak plis, repons lan sanble se wi.
“Premyèman, mwen ta renmen ensiste ke aktivite fizik oswa fè yon kalite egzèsis benefik nenpòt ki lè nan jounen an,” se sa otè etid la Gali Albalak, yon kandida doktora nan depatman medikaman entèn nan Sant Medikal Inivèsite Leiden nan Peyi Ba yo, te note.
Anfèt, pifò direktiv sante piblik yo inyore wòl moman an nèt, Albalak te di, yo chwazi konsantre sitou sou "egzakteman konbyen fwa, pou konbyen tan ak nan ki entansite nou ta dwe aktif" pou nou jwenn pi gwo benefis pou sante kè a.
Men rechèch Albalak la te konsantre sou detay sik 24 èdtan reveye-dòmi an — sa syantis yo rele ritm sirkadien. Li te vle konnen si ta ka gen "yon benefis sante adisyonèl posib nan aktivite fizik" ki baze sou lè moun chwazi fè egzèsis.
Pou yo te chèche konnen, li menm ak kòlèg li yo te tounen al gade done ki te kolekte deja pa UK Biobank la ki te swiv modèl aktivite fizik ak eta sante kè nan mitan prèske 87,000 gason ak fanm.
Patisipan yo te gen laj ant 42 ak 78 an, e prèske 60% se te fanm.
Tout moun te an sante lè yo te ekipe ak yon aparèy pou swiv aktivite ki te kontwole modèl egzèsis yo pandan yon semèn.
An retou, yo te kontwole eta kè a pandan yon mwayèn sis ane. Pandan tan sa a, anviwon 2,900 patisipan te devlope maladi kè, pandan ke anviwon 800 te fè yon konjesyon serebral.
Lè chèchè yo te konpare "ensidan" kadyak yo ak lè yo te fè egzèsis, yo te detèmine ke fanm ki te fè egzèsis prensipalman nan "fen maten" - sa vle di ant apeprè 8è ak 11è dimaten - te sanble gen mwens risk pou yo fè yon kriz kadyak oswa yon konjesyon serebral.
Lè yo konpare ak fanm ki te pi aktif pita nan jounen an, moun ki te pi aktif swa byen bonè oswa byen ta nan maten yo te gen yon risk 22% a 24% pi ba pou maladi kè. Epi moun ki te fè egzèsis sitou nan fen maten yo te wè risk relatif yo pou yo gen yon konjesyon serebral diminye de 35%.
Epoutan, yo pa t wè ogmantasyon benefis egzèsis maten an nan mitan gason yo.
Poukisa? “Nou pa jwenn okenn teyori klè ki ta ka eksplike rezilta sa a,” Albalak te note, pandan l ajoute ke plis rechèch ap nesesè.
Li te ensiste tou ke konklizyon ekip li a te baze sou yon analiz obsèvasyonèl sou woutin egzèsis, olye ke sou tès kontwole sou lè egzèsis yo. Sa vle di ke pandan desizyon sou lè egzèsis yo sanble afekte sante kè a, li twò bonè pou konkli ke li lakòz risk kè a ogmante oswa diminye.
Albalak te ensiste tou ke li menm ak ekip li a byen “okouran ke gen pwoblèm sosyal ki anpeche yon gwo gwoup moun aktif fizikman nan maten.”
Men, rezilta yo sijere ke "si ou gen opòtinite pou ou aktif nan maten an — pa egzanp nan jou konje ou, oubyen lè w chanje wout ou pou ale travay chak jou — li pa ta fè mal pou ou eseye kòmanse jounen ou ak kèk aktivite."
Rezilta yo te sanble enteresan, etonan e yon ti jan mistik.
“Yon eksplikasyon fasil pa vin nan tèt mwen,” Lona Sandon, direktè pwogram depatman nitrisyon klinik nan Lekòl Pwofesyon Sante UT Southwestern Medical Center, nan Dallas, te admèt.
Men, pou jwenn pi bon konpreyansyon sou sa k ap pase a, Sandon sigjere ke nan lavni li ta ka itil pou kolekte enfòmasyon sou modèl alimantè patisipan yo.
“Apati rechèch sou nitrisyon, nou konnen ke santiman sasyete a pi wo lè w ap manje manje nan maten pase lè w ap manje l nan aswè,” li te di. Sa ta ka endike yon diferans nan fason metabolis fonksyone nan maten kont nan aswè.
Sa ta ka vle di ke "moman pou manje anvan aktivite fizik la ta ka gen enpak sou metabolis ak depo eleman nitritif yo, sa ki ta ka gen plis enpak sou risk kadyovaskilè," Sandon te ajoute.
Li posib tou ke egzèsis maten yo gen tandans diminye òmòn estrès yo plis pase egzèsis nan fen jounen an. Si se ka sa a, avèk tan sa ka gen yon enpak tou sou sante kè a.
Antouka, Sandon te repete rekonesans Albalak la ke "nenpòt egzèsis pi bon pase pa gen egzèsis."
Kidonk, “fè egzèsis nan yon moman nan jounen an ou konnen ou pral kapab respekte yon orè regilye,” li te di. “Epi si ou kapab, pran yon poz aktivite fizik nan maten olye de yon poz kafe.”
Rapò a te pibliye 14 novanm nan European Journal of Preventive Cardiology.
Plis enfòmasyon
Gen plis enfòmasyon sou egzèsis ak sante kè nan Johns Hopkins Medicine.
SOUS: Gali Albalak, kandida pou doktora, depatman medsin entèn, sou-depatman jeryatri ak jerontoloji, Sant Medikal Inivèsite Leiden, Peyi Ba yo; Lona Sandon, PhD, RDN, LD, direktè pwogram ak pwofesè asosye, depatman nitrisyon klinik, lekòl pwofesyon sante, Sant Medikal UT Southwestern, Dallas; European Journal of Preventive Cardiology, 14 novanm 2022
Dat piblikasyon: 30 novanm 2022